Siivet selkään ~

************ ALUSTA ************

Tämä blogiteksti on samalla portfolio kuvaamataidon opettajalle luettavaksi.

Päätin toteuttaa 'pitkä-aikaisen haaveeni' ja tehdä enkelinsiivet.

Osasyyksi luettakoon oma, rakas, roolipelihahmoni, Azhaire Mitis Feriae, jolla on enkelin siivet.

Toiveeni oli, että pääsisin joskus cossimaan roolipelihahmoani, mutta isoin ongelma oli siivet.

Kun sitten pääsin kuvaamataidon kursille, jonka aiheena oli 'omat työt' päätin käyttää tilaisuuden hyväkseni.

Jos ei nyt, niin sitten ei koskaan.

Tietenkin, 

ennen päätöstäni hyödyntää kuvaamataidon kurssini tähän haaveeseen,

 pohdin moneen kertaan mitä tekisin. 

Halusin tehdä jotain kaunista, joten aluksi ajattelin erilaisia mekkoja ja kaapuja. Historia kiehtoo ja jotain siihen liittyvää olisi kiva tehdä. Sain aikaan erilaisia luonnoksia ja pohdin pitkään millaisen mekon ja/tai kaavun haluan tehdä. Tiesin, että haluan tehdä jotain, jota voisin käyttää. Sellaista mikä sopii päälleni. Parin ensimmäisen oppitunnin aikana huomasin, etten osannut päättää itselleni mitään tiettyä asua, minkä haluaisin ommella. 

Aloin miettiä, millainen olen ja mitä haluan kertoa itsestäni. Lopulta päädyin tulokseen, että haluan tehdä enkelille tai haltijalle asun. Kaapumaisen mekon tai jotain.

Usko on osa minua, ja ehkä siksi enkeli-aiheiset työt kuvaamataidossa, tuntuvat jotenkin mukavilta, "omilta", toteuttaa. Tämän lisäksi, harrastan roolipelaamista, suhteellisen paljon, joka päivä, ja koen sen liittyvän itseeni myös olennaisesti. Minulla on roolipelihahmo, joka on enkeli. Hahmoani apuna käyttäen, ryhdyin suunnittelemaan asua enkelille. Ja näin haltija-asu siirtyi syrjään, kun totesin, jälleen kerran, kokevani vetoa enemmän enkeleihin. 

Ensimmäiset luonnokset olivat kaapuja pitkine hihoineen. Mietin 'Haavoittunut enkeli' ja 'Suojelusenkeli' teoksissa enkeleillä olleita asuja. Haavoittuneella enkelillä oli laahus, ja Suojelusenkelillä oli kaapumaisempi asu.

Kaapu-luonnos enkeliä varten;

Kuitenkin, huomasin useiden luonnosten jälkeen, että enkelille oleellisempaa on siivet kuin asu. Mistä tietää että asu on enkelin, jos siinä ei ole siipiä? Se voisi olla mikä tahansa muukin kaapu.. Haluan tehdä enkelin.
Sädekehäkin on oleellinen, mutta kuinka yksinkertaista sellaisen tekeminen on ? -Aivan liian helppoa.
Haluan tehdä jotain kaunista. Siivet ovat kauniit. Teen siivet. Lisäksi voin hyödyntää niitä tulevaisuudessa cosplay-harrastuksessani.

***

 Luonnoksia siivistä;

sulkien suunnat, siipien kiinnitys ja koko.

 Vasemmalla, ensimmäinen malli siipien selkäänkiinnitysvaljaisiin.

Kaksi "rautatukea", toinen rintojen ylle ja toinen alle.

Oikealla, toinen malli siipien selkäänkiinnitysvaljaisiin. 

Valjaat rautalangasta väännettyä, olkaimet kangasta. "Rautatuki" menee ympäri vain alhaalla, 

joka on huomattavasti mukavampi suunnitelma kun ensimmäinen. -> Todennäköisemmin vältän mustelmat ja nihraumat.
Ylätuen sijaan T-tuki, joka mahdollistaa siipien kiinnityksen.

 Kaksi rautalankaa päällekkäin, tukee varmasti paremmin kuin vain yksi.

Käytössäni oli vahvempaa(paksumpaa) rautalankaa, jonka vahvistin punomalla heikommalla(ohuemmalla) rautalangalla 'luita' kahden erillään olevan paksun tukirangan väliin.

***

Rautalanka on hyvä materiaali, 

sillä sitä voi väännellä ja käännellä, mutta se kestää ja vielä pitää muotonsakin.

Se on vahvaa ja taipuisaa, se toimii niinkuin sanon.

Vyö valmiina ^

Tämän jälkeen tarvitaan se T-mallinen asia selkään, jotta saan siivet siihen kiinni.

Lisäksi ne kangasvaljaat, jotta siivet pysyy ylhäällä eikä valu tai kallistu oudosti.

***

T-tuki kiinnitettynä:

Vyö, niin valmiina, kun sen valmiiksi tein. ^

***

Aluksi tarkoitukseni oli tehdä siipien runko kanaverkosta, mutta luovuin ideasta. Kananverkkosiivet olisivat olleet älyttömän painavat ja uskoin, että sulkien kiinnittäminen olisi ollut hankalampaa. Kananverkko-idean jälkeen päätin vääntää siipien rungon samasta rautalangasta, josta olin tehnyt vyön. Ohuella rautalangalla voisin taas tukea siipien rakennetta ja muotoa.

Siipien mallinnosta. Miten laitan "luut", miten en..

Tuli halu tehdä siivet, jotka aukeaisivat.

  Se olis jotain niin siistiä! Päätin kokeilla prototyypin avulla ideani toimivuutta.

Mutta yllä oleva osoittautui liian hankalaksi toteuttaa, joten päätin antaa olla.

Halutessani olisin varmasti saanut jotain aikaiseksi, mutta jätin ajatuksen sille tielleen.

Aukeamattomissakin siivissä olisi tarpeeksi tekemistä.

***

Olin käyttänyt muutaman tunnin aukeavista siivistä haaveiluun, joten päätin seuraavaksi vain ryhtyä tuumasta toimeen, ja tein siiville rungot rautalangasta. Vahvistin niitä kietomalla ylle ohuempaa rautalankaa.

Väänsin ensimmäisen siiven summamutikassa, toivoen, että siitä tulee hyvä.
Sen jälkeen katsoin, että se on itseeni nähden sopiva, ja tein toisen siiven.

^ Kiinnitin metalliluiden väliin ohutta rautalankakudosta,

jotta ne pitäisivät oikean etäisyytensä.

***

Kun olin tehnyt siipien rungon,

mittasin koon itseeni nähden peilin edessä, jotta sain tietää, 

mistä kohtaa kiinnitän siivet vyössä olevaan T-tukeen, että saan niille sopivan korkeuden.

Sen jälkeen kiinnitin toisen siivistä T-tukeen nähdäkseni, onko se hyvä.

Olin vääntänyt T-tuen reunat kiemuraisiksi, jotta niihin olisi helpompi kiinnittää siivet ohuemmalla rautalangalla.

Käsi tukee siipeä, ettei se 'kaadu' taaksepäin. Myöhemmin kangasolkaimet toimivat tässä tarkoituksessa.

***

Kiinnitettyäni molemmat siivet, halusin saada T-tukeen tukea, joten punoin sellaisen ohuemmalla rautalangalla.

Mutten sitten tajunnut ottaa kuvaa valmiista punomisestani. ^

"Metallirunko-siipien" ensimmäinen kunnollinen kokeilu.

Pieni punominen siipien välille, tukemaan. ^ 

Kiinnitin siipien sisemmät 'tukiluut' kiinni T-tukeen. Sormi osoittaa kohtaa jonka kiinnitin.

Tämän jälkeen, päällystin siivet valkoisella kankaalla; 

Laitoin 'metallisiivet' kankaan päälle ja piirsin muodon.
Sitten leikkasin kankaan.

***

Tämän jälkeen ompelin siivet yläsaumasta kiinni 'siksak-ompeleella'. 

Sitten kokeilin kangasta siipien päälle:

Kangas oli sopivan kokoinen, huolimatta siitä että olin leikannut toisen alareunan hieman liian pieneksi. Olin helpottunut, kun minun ei tarvinnut leikata uutta kangasta. Kokeilun jälkeen, sain vihdoin ommeltua sangat vyöhöni. Käytin sankoihin jotain vanhempaa villakangasta.

Nyytti joka odottaa purkamista ~ 

Sankojen paikat vyössä: 

Käsin ompelua ~

***

Kun sain sangat tehtyä ja kiinnitettyä, oli aika ryhtyä 'metallisiipien' päällystäminen. Laitoin valkoisen kankaan 'metallisiipien' päälle jälleen. Leikkasin kankaaseen reijät sankoja varten, ja pujotin sangat ulos. Sen jälkeen ompelin käsin valkoisen siipikankaan alasauman kiinni.

Leikkasin vyön rautalankojen väliin kankaasta pienet kaistaleet, jotta kangas ei olisi rypyssä selän kohdalta.

Myöhemmin on kuvaa siitä, kun ompelin kaistaleet kiinni.

Käsinompelua:

Siivet päälystettynä:

***

Kankaan ompeleminen kiinni siipien ulkoreunaan~

Myös kangashärpäkkeiden ompelu kiinni vyöhön, jotta kangas ei ole rypyssä.

Ommel myös auttaa kankaan paikallaan pysymisessä.

^ Tuon kohdan leikkasin, 

jotta kangas istuisi paremmin vyöhön. ^
Vyö jää kankaan alle piiloon kuvassa, mutta menee ompeleen kanssa samansuuntaisesti. T-tuoen alaosa pilkistää kankaanraosta.

Lähikuvaa rautalankapunoksestani, joka pilkottaa kankaan alta.

T-tuen alaosa.

***

Seuraavaksi vuorossa olisi selvästikin yksi mielenkiintoisimmista asioista, jota pääsisin tekemään näissä siivissä, eli sulkien kiinnitys. Kuitenkin pienoiseksi ongelmaksi muodostui se, etten ollut varma miten päin laittaisin sulat. Tämän takia jouduin pistämään googlen kuvahakuun; 'enkelin siivet' tai 'angel wings' hakusanoja. Kunnes löysin mielestäni hyviä kuvia. Näitä kuvia tutkaillessani, onnistuin saamaan sulat oikeisiin paikkoihin ~ Ja oikein päin. ^w^

Ja viimein! Päästään liimailemaan sulkia~
Kaikki liimasin yksitellen siipiin kiinni.

***

Nelisensataa sulkaa myöhemmin :

Mutta vielä pitäisi laittaa toinen puoli~

***

Sitten laitoin höyheniä toisellekin puolelle.

Aloitin alhaalta, että sain sulat lomittain toistensa päälle.

Yksittäisen sulan liimaaminen tapahtui jotakuinkin näin; 

1) Katsoin sulalle sopivan paikan

2) Levitin sulkaan liimaa

3) Painoin sulan paikalleen (samalla toivoen, että vältyn sormien palamiselta)

Sulkien liimaaminen onnistui yllättävän hyvin. Sormeni meinasin polttaa vain muutaman kerran. Ja kahdesti laitoin käteni kylmän vesihanan alle. Hyvä suoritus, kun ottaa huomioon liimatuiden sulkien määrän.

Mulla oli joku 600 sulkaa ja kaikki käytin. Ei mennyt yhtään yli eikä ali.

Olen tyytyväinen lopputulokseen. Saatuani siivet valmiiksi, laitoin ne esille koulun kolmannen kerroksen lasivitriiniin. Minulla oli mukana kaksi kangasta ja sain toteuttaa itseäni tekemällä taideteoksestani kokonaisuuden; siivet ja asu. Sain asun näyttämään suunnilleen siltä, millainen siitä olisi tullut, jos en olisi päättänyt tehdä siipiä. Lopuksi, nimesin teokseni 'Enkeli ~':ksi.

 Lasivitriinin sisältä otettu kuva^

Kiitos kun jaksoitte lukea ~

Tai edes selata tänne asti~

************ LOPPUUN ************

Lisäys (30.9.)

Opettajan kommentti: 

"Oli todella hienoa, että päätit toteuttaa siipihaaveesi. Työskentelysi oli motivoitunutta ja määrätietoista alusta loppuun. Oli ilo seurata sitä kuvisluokassa ja vielä yksityiskohtaisemmin kirjoittamastasi portfoliosta.

Tartuit haasteisiin ja selvitit rakenteellisia ongelmia erinomaisesti. Rautalanka taitaa olla sinulle todella tuttu materiaali, koska teet siitä ihan mitä haluat. Pystyt työskentelemään todella suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Kehittelemäsi rakenteet onnistuivat ja toimivat. Siipien lopputulos satoine sulkineen on visuaaliseti kaunis.

Lopullinen installaatiosi sopiii mainioisti valitsemaasi tilaan. Teit todella erinomaista työtä."